Me oltiin ensimmäistä kerttaa agi.fin agility treeneissä. Noh, Romuhan oli Romu. Se hepuloi, riekkui ja kuumui, mutta se meni paremmin kuin oletin. Kun annoin tehtävän, se tekisen. Se teki sen 110 lasissa ja täydestä sydämestään.
Romu on kyllä siitä hieno (ja huono) ettei siltä löydy vaihteita kuin kaksi, täysillä tai ei laikaan. Harmiksi se "ei lainkaan" löytyy liian harvoin.
Vielä lokakuun ajan reenataan Agi.fi:ssä ja Haukkumäellä. Siellä ollaan nyt käyty koko kesä ja kivaa on ollut. Ajattelin ensin, että oltais vaan kesä harrastettu agia, mutta toisin kävi. Ei sitä enää voi lopettaakkaan. Toinen on niin innoissaan ja niin olen minäkin. Luulen, että agi on se meidän laji. Onhan mulla vielä kaunis ajatus kaikesta rallytokosta ja tokosta tai BH-kokeesta tai kiva koirakansalainen-testistä, mutta... Kyllä agility on se mikä saa ton koiran tekemään töitä. Niin ja pistäähän se minuunkin liikettä ja se jos mikä on hyvä asia.
