Temppunurkka: jalkojen välistä pujottelu.

Tämän tempun tarve tuli agilitystä. Koira täytyy lämmitellä aina ennen harjoituksia: ensin kävellään ja hiukan hölkätään. Lopuksi lajinomaisia lämmittelyjä, kuten pujottelua tai nopeita juoksupyrähdyksiä tai vaikka matalia hyppyjä. Jalkojen välistä pujottelu on hyvä taivuttavaliike ja tarvikkeet on aina mukana, heh heh.

Pujottelu oli helppo opettaa Romulle, koska  "liike" kuului meidän päivittäisiin leikkeihin jo valmiiksi (jostain syystä Romu tykkää juosta lelun kanssa jalkojen välistä). Halusin kuitenkin opettaa Romun tekemään pujottelun käskystä ja mahdollisimman lajin omaisesti eli aloittaa pujottelun aina oikealta puolelta.

Tavoite 1. Koira lähestyy jalkoja. Meillä pystyttiin heti nostamaan tavoite siihen, että Romu menee jalkojen välistä. Jos liike ei ole tuttu, joutuu etenemään askel askeleelta niin että palkitsee ensin pujoteltavien jalkojen katsomisesta ja sitten yhdestä askeleesta jalkoja kohti, sitten kahdesta jne.

Tavoite 2. Romu pää on polveni kohdalla. Tärkeää on pitää omat jalat niin että koiran olisi mahdollista suorittaa tehtävä heti kokonaan.   Kannattaa myös ajatella mistä päin palkkion antaa. Tässä kohtaa palkan voi antaa jo vasemmasta kädestä.

Tavoite 3. Romu menee kokonaisuudessaan jalkojen välistä. Tässä palkkio kannattaa antaa tähden osoittamassa kohtaa, näin edesautat seuraavaa tavoitetta.

Tavoite 4. Romu jatkaa pujottelua, eli kiertää vasemman jalan ja menee jalkojen välistä oikealle puolelle.

Tavoite 5. Romu menee jalkojen välistä käskystä. Kun koira alkaa kulkemaan jalkojen välistä aina tilanteen tullen on oikea hetki lisätä tähän käsky sana. Meille se on "pujo". Käsky-sana liitetään tehtävään niin, että koiran juuri mennessä jalkojen välistä annetaan käsky -> naksu (+palkka).

Liike on nyt valmis. Pujottelun kestoa voi treenata pikku hiljaa matkaa kasvattaen. Ei kannata olettaa, että kun koira osaa pujotella kotona se osaisi tehdä sen myös muualla. Kun liike on sisätiloissa valmis ja menet ensimmäisiä kertoja tekemään sitä ulos, laske tavoitetta. Ensin pelkästä ekasta välistä pujottelu on riittävästi. Toisaalta ei saa olla liian varovainen vaan nosta tavoitetta kun homma alkaa luonnistua.

Temppunurkka: Naksutin koulutus

Käytän Romun koulutuksessa palkitsemista. Palkitsen usein joko namilla tai lelulla. Mielestäni (meille) paras tapa opettaa uusia temppuja on naksutin koulutus. Se on tarkka, helppo ja nopea tapa saada Romu ymmärtämään mitä tahtoisin sen tekevän.
Naksutin koulutus on jo ilahduttavan suosittua koiran omistajien keskuudessa, ei kuitenkaan voi olettaa, että ihan kaikki tietäisivät tai olisivat edes hiukan hajulla siitä mitä naksutin koulutuksella tarkoitetaan. Myöhemmin voin vaan puhua naksusta tai klikkeristä.

Kaksi erillaista naksutinta tai toiselta nimeltään klikkeriä.

 Naksutin koulutukseksi siis kutsutaan koulutusta jossa naksuttimella annetaan merkkiääni juuri sillä hetkellä kun eläin tekee oikein. Tämän jälkeen eläin saa palkkionsa. Naksutin koulutus on lähtöisin delfiinien kouluttajilta. Kun koulutetaan niin suurta eläintä joka vielä ui vedessä, ei voida käyttää fyysisesti ohjaamista tai pakottamista. Näin kehittyi ajatus siitä että eläin palkittaisiin silloin kun se tekisi jotain oikein.

Naksuttimen idea siis perustuu siihen, että eläin yhdistää tietyn äänen palkkioon. Tätä kutsutaan ehdollistumiseksi. Esimerkkinä vaikka jääkaapin oven avaaminen. Koira herää syvimmästäkin unesta kun kuulee jääkaapin oven avaamisen (edellyttäen, että se on joskus saanut jääkaapilta jotain) ja tulee paikalle. Meillä tällainen ääni on se kun keitetty kananmuna kopautetaan pöytää vasten. Romu tulee samantien paikalle!

Naksutin koulutuksessa ei kuitenkaan kannata käyttää jääkaapin ovea merkkiäänenä vaan valitaan ääni joka ei toistuisi muualla ja joka pysyy aina samanlaisena. Käyttäisin itse jotain lyhyttä ja terävää ääntä kuten naksutinta tai vaikka pilttipurkin kantta, mutta esimerkiksi kuulakärkikynän päästä kuuluva "naks" on siitä huono merkkiääni, että sitä kuulee yllättävän usein ja väärissä asia yhteyksissä. Äänen tarvitsisi olla siis mahdollisimman uniikki ja hallittavissa.

 Ehdollistaminen ääneen
Varaa pieniä nameja (isoillekkin koiralle riittää pikkurillin kynnen kokoinen pala) ja valitsemasi naksutin. Ota viisi namia käteen ja tiputa yksi kerrallaan lattialle koiran eteen. Kun koira on juuri ottanut namin suuhun, naksauta. Tee tämä viiden sarja kuusi kertaa putkeen, useamman kerran päivässä, usean päivän ajan. Myöhemmin voit testata reagoiko koira naksaukseen. Jos ehdollistaminen on onnistunut koira alkaa etsiä maasta namia (tai ihan vaan kääntää katseensa sinua kohti) naksauksen kuultuaan.

Kun koira on ehdollistettu naksun ääneen se alkaa yhdistää äänen ja siitä seuraavan palkkion. Näin voidaan naksaukselle kertoa koiralle, että se mitä teet on oikein. Täsmällisyys ja oikea ajoitus on kaikessa eläinten koulutuksessa tärkeintä. On osattava palkkion ajoituksella kertoa eläimelle, että juuri nyt teet oikein.

Kun aloitat naksuttimella opettamisen, tulee sinun tietää mitä pyydät. Aloita helposta. Esimerkiksi, jos opetat koiran menemään pedilleen käskystä. Alussa riittää tavoitteeksi, että koira katsoo/vilkaisee petiään. Kun tämä onnistuu, voit nostaa tavoitetta siihen, että koira ottaa askeleen kohti petiä jne.

Naksutin koulutus on hauskaa. Se antaa koiralle ajatustyötä ja aktivointia, mitä myös kotikoirat tarvitsevat. Koirille voi opettaa hullunkurisia ja turhan päiväisiäkin temppuja, samalla väsytät koiraa ja kehität teidän suhdettanne. Koiralle tämä on leikkiä ja sitä sen pitäisi olla sinullekin, mukavaa puuhaa yhdessä.

Ny-yrittäjyys: Kirjanpito

Olen tänään vääntänyt kirjanpitoa pakettiin tai no vääntänyt on ehkä vähän huono sana.

Pidän nimittäin exelistä ja numeroista ja kirjanpidosta...

Seuraavaksi osavuosikatsausta ja muuta paperinpyöritystä. 

Tää yrittäjyys on kohta loppu ja odottelen sitä hiukan ristiriitaisin tuntein.